Valikko

Elisabeth Lukas

(s. 12.11.1942 Wienissä)

Prof. Viktor E. Franklin oppilaista psykologian tohtori Elisabeth Lukas on kaikkein tunnetuin. Hän on myös kaikista eniten vaikuttanut logoterapian kiinnostuksen nousuun ja koulutuksen kehittämiseen Euroopassa. Lukas kasvoi Wienissä ja tapasi ensi kerran Franklin psykologiopintojensa yhteydessä luennolla 1968. Hän valmistui psykologian torhtoriksi Wienin yliopistosta vuonna 1972 väitöskirjansa ohjaajina prof. Viktor E. Frankl, prof. Hubert Rohracher sekä tri Giselher Guttmann (USA). Tuosta ajasta Franklin elämän loppuun asti Lukas ja Frankl olivat ystäviä ja kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Lukas kertoi kokevansa Franklin edelleen suureksi opettajakseen.

Tri Lukas siirtyi valmistuttuaan perheineen Saksaan ja toimi kliinisenä psykologina yli 30 vuotta. Hän erikoistui työssään logoterapian soveltamiseen ja kehittämiseen psykoterapiassa. Lukas kehitti Franklin logoterapian teorioita nimenomaan eri tavoin käytännön työhön systemaattisesti sovellettavaksi luomalla mm. menetelmiä, logoterapeuttista asiakas-/potilas -keskustelunohjausmenetelmiä sekä ”elettyä logoterapiaa” eli psykoanalyysin oman terapian vastineeksi logoterapian perusajatuksiin soveltuvan ohjatun oman elämäkerran tarkastelumetodin.

Lukas toimi 13 vuotta kasvatus- ja perheasiainneuvolassa ja elämäntaitoneuvonnassa, kunnes kolmantena perusti Süddeutsches Institut für Logotherapie GmbH (= Etelä-Saksan Logoterapiainstituutti) Fürstenfeldbruckiin Münchenin lähelle. Se merkittiin yritysrekisteriin 1.9.1985 ja aloitti toimintansa vuoden 1986 alussa. Siellä hän käynnisti logoterapeutin vastaanottopalvelut sekä pitkäkestoisen logoterapeuttikoulutuksen. Elisabeth Lukas toimi instituutin asiantuntijajohtajana ja hänen miehensä Gerhard Lukas talous- ja hallintojohtajana aina eläkkeelle siirtymisiinsä vuoteen 2003 asti. Hän koulutti tuona aikana kaikkiaan n. 1100 opiskelijaa. Frankl kuvaa Lukasia ensimmäisen systemaattisen ammatillisen logoterapeuttikoulutuksen luojana. Työnjatkajana on aviopari tri Otto Zsok ja Nadja Polombo.

Eläkeläisinä Lukasit siirtyvät takaisin synnyinmaahansa Itävaltaan ja asettuivat asumaan Wienin lähistölle Perchtoldsdorfiin. Siellä Elisabeth Lukas toimi vielä viisi vuotta osa-aikaisesti

myös dosenttina Wienin lähellä olevassa ”Ausbildungsinstitut für Logotherapie und Existenzanalyse” -instituutissa ALEA:ssa sekä Donau Universität Kremsissä. Nykyään hän on eläkkeellä ja luennoi harvakseltaan. Elisabeth Lukas Archiev Bambergissa kokoaa ja vaalii hänen elämäntyötään. Elisabeth Lukas jäi leskeksi toukokuussa 2014. Hänellä on poika sekä adoptiotytär.

Elisabeth Lukas on Saksan Logoterapiayhdistyksen (DGLE) perustajajäsen ja pitkäaikainen varapuheenjohtaja. Hän on kuulunut Viktor E. Frankl Instituutin asiantuntijajohtajistoon. Lukasilla on laajat kansainväliset suhteet, hän on opettanut runsaassa 50 yliopistossa, minkä lisäksi myös muissa oppilaitoksissa ja muilla foorumeilla. Suomessa Lukas on käynyt useaan kertaan 1980- ja 1990 -luvuilla (Turun ja Helsingin kesäyliopistossa, Imatran kesäyliopistossa, Bergvikin kurssikeskuksessa sekä Muurlan Evankelisessa Opistossa). Lukas on julkaissut 149  kirjaa ja niitä on käännetty 19 kielelle  –  suomi mukaan lukien. Useat hänen kirjoistaan ovat kansantajuisia elämäntaito-oppaita, mutta mukana on myös suoranaisia oppikirjoja. Tuoreimmat teokset ovat vuodelta 2020.

Lukasia voidaan pitää Suomeen tuodun eurooppalaisen koulutusrakenteen ja systemaattisen logoterapiakoulutuksen ”kummitätinä”, sillä hän on ollut ratkaisevana apuna ja merkittävänä innostajana meille logoterapian yhdistystoiminnan, Logoterapiainstituutin ja ammatillisen lisäkoulutuksen käynnistäjille. Lukas on saanut mm. Santa Clara University´n kunniamitallin sekä Wienin Viktor Frankl Foundin kunniamitallin sekä Moskovan yliopiston psykoanalyyttisen instituutin kunniatohtorin arvonimen.

Elisabeth Lukas, painopistealueet:

  • logoterapian validiuutta tutkivan Logo-testin luominen ja testaaminen; testi on käännetty 15 kielelle ja edelleen jossain määrin käytetty
  • logoterapian käytännön soveltamisen kehittäminen ja dokumentoiminen kliinisen psykologin työssä
  • logoterapian käsitteistön, terminologian ja kielen muuttaminen sellaiseksi, että se sopii aikaamme ja tulee ymmärretyksi
  • yleisen tautiluokituksen ICD-10 sanoittaminen logoterapian käsitteistä lähtien ymmärrettäväksi (saksaksi)
  • erityisesti logoterapeuttikoulutuksen luominen, systematisoiminen, toteuttaminen ja avoimesti monistaminen. Hänen työnsä pohjalta on rakennettu DGLE:n hyväksymä koulutusrakenne ja sisältö, samoin uuden eurooppalaisen yhteistyöyhtymän Curriculum, oppimisvaatimukset.
  • logoterapeuttisen omaelämäkertatyöskentelyn luominen korvaamaan muiden terapiakoulutusten omaa analyysia.
  • alan teoreettisen, mutta myös lukille itsekasvuksi ja –hoidoksi tarkoitettu laaja elämäntaidollinen kirjallinen tuotanto
  • laaja vaikuttavuus luennoitsijana, kirjoittajana, terapeuttina, käytännön soveltajana, seuraavan polven logoterapeuttien ja logoterapiaohjaajien kouluttajana.
  • Esimerkkinä kypsänä ihmisenä olemisesta: mihin johtaa logoterapian ajatusten todeksi eläminen ammatillisesti, persoonallisen kasvun sekä kohtaamisten suhteen.