Logoterapiamatkalla – kohti sitä, mikä on ihmisessä tervettä ja ehjää

”On hyvä osata nauttia matkalla olosta, eikä aina odottaa vain perillepääsyä.”

Tämä lause oli vuosia opiskelija-asuntoni seinällä kannustamassa pysähtymään hetkeen ja iloitsemaan siitä, mikä jo on.

 Ihmisen elämä on keskeneräisyyttä ja matkalla oloa, perille pääsemme ja valmiiksi tulemme vasta viimeisen hengenvedon tapahduttua. Logoterapiamatkalle olen tietämättäni lähtenyt jo lapsuuteni ja nuoruuteni kirjojen avulla, sillä viehätyin päähenkilöistä, joiden ajatukset ja tekemiset eivät kohdistuneet ainoastaan oman itsensä toteuttamiseen, vaan suuntautuivat kohti toista ihmistä tai kiinnostavaa asiaa.  Kirjallisuuden lukeminen on hyvä tapa antautua keskusteluun toisella tavalla ajattelevan kanssa. Vielä opettavaisempaa on opiskella ryhmässä ja oppia ryhmästä. Sitä on ollut viimeaikainen matkani logoterapian perusopintojen parissa, matka, jonka olen saanut tehdä yhdessä toisten kanssa keskustellen, kuunnellen, pohtien ja peilaten. Olen iloinnut ryhmän tuomasta lahjasta opiskelumatkalleni: syvällisistä ajatuksista, erilaisista näkökulmista, ystävyydestä ja yhteydestä. Kiitos ystävät ja matkatoverit yhdessä jaetuista hetkistä, polusta, jota olemme rinnakkain astelleet. Se on syventänyt oppimaani ja tuonut matkalleni runsaasti iloa.

Logoterapia on vanhaa viisautta, jossa on paljon samaa kuin niissä kirjoituksissa, jotka ovat peräisin ihmiskunnan suurilta kasvattajilta, kirjailijoilta ja filosofeilta kautta aikojen. Se on elämän ja ajattelun taito, joka tukee ihmisenä olemista.

 Logoterapiassa tuetaan etsimään sitä, mikä ihmisessä on tervettä ja ehjää. Tätä näkökulmaa olisin tarvinnut lääkärikoulussa tautiopin, diagnosoinnin ja ongelmakeskeisyyden rinnalle. Lääkärin koulutus ja työ tähtää sairauksien tunnistamiseen ja diagnoosiin, jonka perusteella voidaan valita oikea hoito. Se on lääkärin työn ydinosaamista, josta ei voida tinkiä. Geriatrina vanhuksia hoitaessani olen kaivannut siihen rinnalle taitoa tukea ihmistä kokonaisvaltaisemmin. Sanotaan, että se kasvaa, mihin huomio kohdentuu. Voisiko tämä toimia myös lääkärin vastaanotolla: ihmisessä olevan terveyden vahvistuminen, jos sitä muistetaan etsiä ja huomata? Logoterapian opinnot ovat antaneet minulle välineitä nähdä ihmisessä jäljellä olevaa tervettä ja toimivaa puolta sairauksista huolimatta.  

Viktor E. Frankl -logoterapian oppi-isä ja perustaja-oli koulutukseltaan lääkäri. Hän toimi Wienin neurologian ja psykiatrian klinikan johtajana sekä yliopiston puolella professorina. Hänellä oli myös dosentuureja eri puolilla maailmaa sekä muutama professuuri Yhdysvalloissa.  Hän oli arvostettu tieteenharjoittaja, mutta filosofiasta ja ihmisestä kiinnostuneena ymmärsi myös, että ihmisyyttä ei voida tarkastella pelkästään tieteen keinoin. Logoterapiankin vaikuttavuudesta ja aihepiiristä on valmistunut maailmalla satoja väitöskirjoja, mutta ihmisyys on enemmän kuin tiede voi koskaan selittää tai tutkia.

Ihmiskäsitys

Oletko koskaan pohtinut, mikä on ymmärryksesi ihmisestä? Minä en juurikaan ollut. Sitä olisi hyvä miettiä, sillä se ohjaa toimintaamme ja ajatuksiamme, kun olemme tekemisissä toistemme kanssa. Lääketieteen opinnoissa opetettiin, että ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus. Ihmisellä on perimän mukaan määräytyvät fyysiset ominaisuudet ja fysiologiset toiminnot sekä psykososiaalinen olemuspuoli.  Sen mukaan voisit kuvailla itseäsi esimerkiksi näin: Olen 158 cm pitkä. Minulla on taipuisat tummat hiukset ja sinivihreät silmät. Olen luonteeltani rohkea, utelias ja liikunnallinen.

Logoterapian ihmiskäsityksen mukaan olet enemmän kuin geenisi, ulkonäkösi, luonteesi, tunteesi, ajatuksesi. Se mitä on tapahtunut aiemmin elämässäsi, ei määrittele sinua. Olet siis myös paljon enemmän kuin menneisyytesi, diagnoosisi tai epäonnistumisesi. Olet ainutkertainen ihminen ja Luojan taideteos, jollaista ei ole toista maan päällä.

Sinussa on fyysisen ja psykososiaalisen olemuksesi lisäksi ulottuvuus, jossa sijaitsee persoonasi syvin sisin. Logoterapiassa sitä kutsutaan ihmisen henkiseksi ulottuvuudeksi.  Vain sinulla on avain ja käyttöoikeus siihen tilaan. Siellä sijaitsevat ihmisyytesi arvokkaimmat työvälineet kuten esimerkiksi valinnan vapaus, kyky ottaa vastuuta, aito omatunto, empatia, huumorintaju.  Sitä voidaan kutsua ihmisen vapaaksi tilaksi, sillä siellä sijaitsee ”mielen vapaus”. Se, kuinka paljon tämä henkinen tila on käytössä, vaihtelee yksilöllisesti. Siihen voi vaikuttaa myös mm ihmisen ikä, terveydentila, eri elämänvaiheet. Vexi Salmi on tavoittanut tätä ulottuvuutta koskettavasti laulussaan:

”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus”.

Nykyisyys on  valitsemisen hetki

Ihmisen mieli on kuin portinvartija, joka seisoo nykyisyyden portilla ja valitsee, mitä asioita päästää tulevaisuudesta portin kautta tallentumaan menneisyyteen. Meillä jokaisella on elämässämme paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Usein oma mieli uskomuksineen on suurin este mahdollisuuksien näkemiselle. Nykyisyyden portin kautta teemme valintoja tulevaisuudesta ja talletamme ne elämämme muistoiksi, menneisyyteen. Voimme sanoa, että valinnat pelastavat mahdollisuudet todellisuudeksi ja tapahtuneeksi. Voimme myös ajatella, että menneisyys on kuin vilja-aitta, jossa elämän sato on ikuisesti tallessa.

Menneisyyden tapahtumia ei voi muuttaa, mutta voimme muuttaa näkökulmaamme niihin. Logoterapiassa anteeksipyytämiselle ja anteeksiantamiselle annetaan arvoa osana hyvää elämää. Viha ja katkeruus syövyttävät sitä astiaa, missä niitä säilyttää. Logoterapian oppi-isän lääkäri Viktor Franklin oppilas psykologi Elisabet Lukas on sanonut, että anteeksi antaminen eläville ja kuolleille, itselle ja muille, on tie eheyteen. 

Elämä on mahdollisuuksien matka. Mahdollisuudet sijaitsevat tulevaisuudessa. Joka hetki valitsemme jotakin, tiedostamme sitä tai emme. Joskus mahdotonkin voi muuttua mahdollisuudeksi. Usein polku mahdollisuuksien äärelle vaatii toisenlaisen näkökulman ottamista, rohkeutta ja luottamusta. Meillä on vapaus valita, mutta siihen sisältyy aina myös vastuu omasta valinnasta.

Tarkoituksen tahto

Mikä saa sinut yrittämään ja ponnistelemaan? Kun ihmisellä on päämäärä ja jokin tavoite, joka suuntautuu hänestä itsestä poispäin kohti toista ihmistä tai kiinnostavaa asiaa, hän on motivoitunut yrittämään mahdottomiltakin tuntuvissa tilanteissa. Logoterapian perustaja  Viktor E. Frankl selvisi neljästä keskitysleiristä sen voimalla, että hän halusi vielä nähdä rakkaat perheenjäsenensä ja huolehtia heistä. Lisäksi hänellä oli käsikirjoitus filosofian alan väitöskirjastaan ja hän halusi selvitä hengissä saattaakseen työnsä loppuun. Eläessään keskitysleirillä lähes kolme vuotta hän havaitsi, että ne vangit, jotka olivat suuntautuneet tulevaisuuteen, jonkin heitä odottavan päämäärän ja tarkoituksen täyttämiseen, selvisivät muita paremmin hengissä, vaikka olosuhteet olivat samat. Keskitysleiriltä kotiinpaluu oli vaikea, sillä hän sai tietää, että oli menettänyt ulkomaille paennutta siskoaan lukuun ottamatta kaikki läheisensä, nuori vaimonsa mukaan lukien.  Alkuvaiheen selviytymistä tuki se, että hän ryhtyi valmistelemaan väitöskirjaansa sekä keskitysleiristä ja logoterapiasta kertovaa kirjaansa Ihmisyyden rajalla.

Logoterapia, tai voidaan puhua myös logofilosofiasta, on myönteinen maailmankatsomus, jonka mukaan jokaisen ihmisen elämällä on ehdoton tarkoitus, joka ei häviä missään olosuhteissa. Sanotaan, että ihminen on hereillä, kun hän miettii elämänsä tarkoitusta. Ihmiseen on sisään luotu tahto tarkoitukseen, joka luo jännitteen nykyhetken ja tulevaisuuden välille. Olemme jatkuvasti matkalla omaksi itseksemme ja siten keskeneräisiä.

Arvot

Mikä auttaa valitsemaan oikeanlaisia, sinulle sopivia valintoja? Elämäntilanteen muutokset ovat pysähtymisen ja mahdollisuuksien paikkoja ihmisen elämässä. Elämä kysyy silloin isoja ja pienempiä kysymyksiä, me ihmiset valitsemme, miten vastaamme. Elämänkysymysten äärellä mietimme, mistä löytää elämänhalua ja motivaatiota elämään. Elämään mielekästä sisältöä tuovat asiat voivat olla arkeen liittyvää tekemistä, elämysten kokemista ja mielen hyvinvointia tukevan asennoitumistavan löytämistä. Voimme kysyä itseltämme, miten asennoidumme elämään. Mikä tuo meille tai lähellämme eläville hyvää mieltä? Mikä meitä kiinnostaa? Mistä unelmoimme?

Näillä kysymyksillä voimme tavoittaa elämässämme niitä asioita, jotka koemme arvokkaiksi. Näitä meille tärkeitä asioita kutsutaan arvoiksi. Arvot ohjaavat valintojamme. Unelmat ovat kytköksissä arvoihin. Voimakkaat tunteet – niin kielteiset kuin myönteisetkin – ovat myös viestejä itsellemme ja toimivat kuin tienviittoina sille, mikä on meille tärkeää.

Kärsimys ja ajan rajallisuus

Ihmiset toivovat usein saavansa elää täyttä elämää. Mitä se tarkoittaa? Useimmiten se mielletään niin, että elämä on silloin helppoa ja menestyksekästä. Käsitteeseen täysi elämä kuuluu kuitenkin sen kaikki puolet: ilo, onni, mutta myös vastoinkäyminen ja kärsimyskin.  Elämä asettaa meille kysymyksiä erilaisten elämäntapahtumien kautta. Miten vastaamme niihin eli minkälaisen näkökulman otamme oman elämämme tapahtumiin?  Viktor Frankl totesi keskitysleirihavaintojensa perusteella, että olosuhteista huolimatta ihmiseltä ei koskaan voida viedä hänen vapauttaan asennoitua vallitsevaan tilanteeseen.

Huolten ja vaikeuksien keskellä ihminen voi löytää itsestään voimavaroja, joita ei tiennyt omaavansa. Entäpä jos vaikea elämänvaihe onkin alku jollekin uudelle mahdollisuudelle elämässä?

On olemassa sanonta ”Jos et voi poistaa pimeyttä, voit aina lisätä valoa”. Jos emme voi poistaa kärsimystä, voimme tuoda sen rinnalle lohtua ja iloa, yhteenkuuluvuutta ja lämmintä, oivaltavaa huumoria. Silloin valon määrä lisääntyy ja vastoinkäyminen saa pienemmän osuuden ajatuksissamme ja siten elämässämme.

Itsestä etääntyminen

Tunnistatko, millaiset ajatukset ohjailevat elämääsi? Ajatukset ja käyttämämme sanat vaikuttavat hyvinvointiimme. Omien ajattelutapojen tarkastelu ja kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta ja tahdonvoimaa. Omiin tunteisiin ja ajatuksiin voi ottaa etäisyyttä. Niitä voi tarkastella lämpimän, ystävällisen huumorin kautta, tai kuvitella katselevansa omaa elämäänsä kuin pilven reunalta, jolloin näkee laajemmalle. Itsemyötätunnon harjoittaminen on myös tapa ottaa etäisyyttä itseensä: hankalassa olossa voit kohdella itseäsi kuin kohtelisit ystävää, lohduttavin ja myötäelävin sanoin. Itselleen lempeästi nauraminen on terveellistä ja sitä taitoa voi kehittää.

Elämän lahjaluonne

Saatamme pitää elämäämme itsestään selvänä ja meille kuuluvana. Logoterapia kehottaa näkemään elämän lahjaluonteen ja sen, että lahjat on annettu määräajaksi ja tarkoitettu kiertoon. Jos on saanut lahjaksi rakkautta, huolenpitoa, läheisyyttä, terveyttä, on valmiutta jakaa saamaansa hyvää eteenpäin. Joskus niistä joutuu myös luopumaan.  Luopuminen tuo surua, jolle on hyvä antaa tilaa. Samalla voi opetella tunnistamaan kiitollisuutta siitä, että on tuota lahjaa elämässään saanut pitää. Luopuminen on taito, jota voi harjoitella. Se luo luottamusta siihen, että kun elämänmatka muutoksessa vie ”tuntemattomahan tupaan”, on sielläkin jotain hyvää tied­ossa.

”Pienentyy mun ympär elon piiri
Aika seisoo, nukkuu tuuliviiri
Edessäni hämäräinen tie
Tuntemattomahan tupaan vie.”
(Eino Leino, Nocturne)