Professori Markku Wilenius kirjoitti 1.8.2026 Turun Sanomissa, että ihmiskunnan suunta on nyt ylöspäin. Hänen näkemyksensä on tervetullut vastapaino jatkuvalle kriisipuheelle. On tärkeää nähdä uutisotsikoiden taakse ja tunnistaa myös pitkän aikavälin myönteiset kehityskulut.
Silti yksi olennainen näkökulma jäi mielestäni puuttumaan.
Valtioiden voimasuhteet, talous ja teknologinen kehitys eivät yksin kerro, onko ihmiskunnan suunta todella parempi. Ratkaisevaa on se, vahvistuuko ihmisen kyky toimia vastuullisesti, rakentaa luottamusta ja löytää tarkoitus omalle elämälleen.
Tässä mielessä kysymys ei ole vain siitä, mihin maailma on menossa, vaan miksi se on menossa juuri siihen suuntaan.
Sama koskee Suomea. Keskustelemme paljon velasta, kasvusta, turvallisuudesta ja kilpailukyvystä. Ne ovat tärkeitä, mutta niiden taustalla on syvempi kysymys: mikä on yhteinen tarkoituksemme?
Yhteiskunta voi olla vauras ja teknologisesti edistynyt, mutta silti ihmiset voivat kokea irrallisuutta, merkityksettömyyttä ja kasvavaa vastakkainasettelua. Vastaavasti vaikeinakin aikoina yhteinen tarkoitus voi synnyttää toivoa, yhteistyötä ja uudistumiskykyä.
Ehkä seuraavan aikakauden suurin haaste ei olekaan vain rakentaa vahvempaa Eurooppaa tai kilpailukykyisempää Suomea. Suurin haaste on rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset kokevat olevansa tarpeellisia, vastuullisia ja osa jotakin itseään suurempaa.
Siksi täydentäisin Wileniuksen ajatusta yhdellä lauseella:
Ihmiskunnan suunta on ylöspäin vasta silloin, kun myös ihmisyyden suunta on ylöspäin.
Ja juuri tästä voisi alkaa myös Suomen seuraava menestystarina – yhteisen tarkoituksen löytämisestä uudelleen.
Miikka Uurto kehittää tarkoituksen filosofiaa ja siihen perustuvaa tarkoituslähtöisen ihmisyyden viitekehystä, jossa yhdistyvät filosofinen ajattelu, logoterapian ihmiskuva sekä työelämän ja yhteiskunnan uudistaminen.
Juttu Turun Sanomissa: https://www.ts.fi/a/7048170