Kuulemme päivittäin eri medioista työpahoinvoinnista, psyykkisistä häiriöistä ja työkyvyttömyyteen johtavista tilanteista, johtamisongelmista ja suurten muutosten aikaansaamasta epävarmuudesta. Sen rinnalla on muistettava, että toki on runsaasti toimivia, työniloa ja mielekkyyttä tukeviakin työyhteisöjä ja organisaatioita.
Työn maailma on nopeasti muuttunut monessakin suhteessa. Automatisaatio, digitalisaatio, erilaiset ja usein yhteensopimattomat tietojärjestelmät, vaihtuvat ja päällekkäiset työyhteisöt ja tiimit, monikulttuurisuus työyhteisöissä ja asiakaskunnassa, määräaikaisuus ja epävarmuus lienevät tuttuja useilla työpaikoilla. Eläkkeelle siirtymiseen johtava, turvallinen ja yhtäjaksoinen työsuhde saman työnantajan palveluksessa alkaa olla poikkeuksellista. Onko siis ihme, että työn ja elämän tarkoituksellisuuden kokemukset voivat olla kadoksissa ja epävarmuus oman elämän ja työyhteisön tulevaisuudesta rasittaa mieltä. Uudenlaisia taitoja tarvitaan kaiken aikaa, eikä ainoastaan työn teknisissä tehtävissä, vaan myös kohtaamisessa, asennoitumisessa, oman identiteetinkin muovaamisessa. Huomio saattaa kiinnittyä siihen, mitä minulta vielä vaaditaan, mihin minun pitäisi riittää, mitä uutta oppia niin, että näkemättä jää oma osaaminen ja kokemus, vahvuus ja pohja, jolle rakentaa uutta.
Silmiini osui Turun Sanomista Raisa Korkin artikkeli, joka käsitteli suurten palkansaajajärjestöjen ja muutamien muiden toimijoiden uutta Mielenturvaa-verkostoa, sen tarvetta ja toimintaperiaatteita. Niihin tarpeisiin osaltaan käypää apua tarjoaa jo nyt logoterapeuttinen työnohjaus sekä keskusteluapu ilman pitkiä ja raskaita terapiasuhteita ja -kustannuksia.
Logoterapeuttisen arvo-, tarkoitus- ja voimavarakeskeisen työnohjauksen keskiössä ovat yksilön ammatillinen uusiutuminen ja työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin vahvistaminen. Yksilö-, esimies-, ryhmä- ja työyhteisötyönohjaukset ovat luonnostaan luottamuksellisia ja tavoitteellisia prosesseja, joissa työnohjaaja nojaa vahvasti logoterapian myönteiseen, voimavaroihin keskittyvään ihmiskäsitykseen ja sen muihin perusprinsiippeihin ottaen huomioon jokaisen ihmisen ainutkertaisuuden ja hänen kykynsä tehdä vastuullisia valintoja työssä ja elämässä. Työnohjaus auttaa ohjattavaa löytämään henkilökohtaiset voimavaransa ja kehittymistarpeensa, joiden avulla suoriutua tehtävistään ja asetetuista tavoitteista, kehittämään itseään ja uusiutua, saada oivalluksia, lisätä hyvinvointia, jaksamista ja työiloa. Työn mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden kokemus kasvaa. Työnohjauksellisilla menetelmillä on mahdollista kirkastaa ja laajentaa omia näkökulmia suhteessa perustehtävään, työyhteisön jäsenenä toimimiseen ja omaan itseen. Rohkeus ja luottamus muutosten, uusien tilanteiden ja haasteiden kohtaamisessa lisääntyy.
Logoterapian mukaisesti ammatillisuuteen alasta riippumatta kuuluu aina myös teknisten taitojen lisäksi inhimillinen ulottuvuus – kyky toimia ihmisenä ihmiselle. Kun ammatillisuutta tuetaan ja kehitetään logoterapeuttisesta viitekehyksestä, keskiössä on ihmislähtöinen, ihmisen ainutlaatuisuuden huomioonottava sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin keskittyvä ohjaus- ja valmennusmenetelmä. Se ohjaa ymmärtämään ihmisen kokoista paikkaansa kulloisessakin työyhteisössä ja sen myllerryksessä, omaa mahdollisuutta vaikuttaa hyvän lisäämiseen.
Ajassamme eräs nopeasti yleistynyt työpahoinvoinnin muoto on eettinen stressi. Sen voittamiseen ja käsittelyyn parasta käypää apua ja ennaltaehkäisyä antaa logoterapeuttinen työnohjaus ja keskusteluapu. Ne antavat myös ymmärrystä ja keinoja kohdata jatkuvaa muutosta työelämän kentällä.
Kaikki työpahoinvointi ei suinkaan ole merkki psyykkisestä häiriöstä tai sairaudesta, vaan voi olla juuri päinvastoinkin. Epämielekkäät ja turhauttavat työtilanteet voivat aikaansaada terveenä reaktiona pahoinvointia. Näin on ennen kaikkea eettisen stressin syiden kohdalla.
Kaikki työssä näkyvä pahoinvointi ei aina ole myöskään työyhteisöstä lähtöisin. Ihminen voi uupua myös omassa elämässään kokonaisvaltaisesti. Logoterapeuttisen keskusteluavun keinoin elämäntaidollisia kysymyksiä voi käsitellä logoedukatiivisen tarkastelun keinoin. On terveellistä aika ajoin pysähtyä miettimään elämänsä perusasioita ja päivittää ajatuksiaan, käsityksiään, suunnitelmiaan, arvojaan ja niiden todeksi elämistä.
Itsensä ja osaamisensa kehittämisestä lisäkoulutuksen keinoin uutta potkua ja iloa työhön ja elämään
Moni uupumuksen (burn out) tai sen vastinparin, leipääntymisen (Bore out), partaalla ollut on kokenut heräävänsä eloon uuden oppimisen, näkökulmien laajentamisen, arvojen, ihmiskäsityksen ja ihmisen paikan maailmassa pohtimisen kautta. Mikä ja millainen ihminen on? Mikä tekee hänestä hänet, mikä määrittää häntä? Mistä tulee ihmisen arvo? Mistä muodostuu tarkoituksellinen elämä? Millainen on ihmisen vapaus ja vastuu? Mitä tarkoittaa ”olla ihmisenä ihmiselle, joku jollekin?” Mitä tarkoittavat ”menneisyyden sänkipelto tai vilja-aitta” tai ”nykyisyyden portti” tai ”tulevaisuuden tähtitaivas” käytännössä ja mitä merkitystä niillä olisi hyvinvoinnin ja mielenterveyden kanssa?
Mikäli Sinä haluat kokeilla tätä uusiutumisen ja innostumisen keinoa, kannattaa tutustua mahdollisuuteen opiskella logoterapiaohjaajaksi, logoterapeutiksi tai vaikkapa logoterapeuttiseksi työnohjaajaksi. Logoterapiaohjaajan ja logoterapeutin opinnot alkavat perusopinnoilla, joihin voi hakeutua ilman jatkokoulutussuunnitelmaakin ihan vain oman itsensä parhaaksi. Seuraava kurssi on alkamassa syyskuussa 2022, samoin logoterapeuttinen työnohjaajakoulutus. Omat kokemukset ja vahvuudet lisäkoulutuksen kautta jalostuvat oman hyvinvoinnin paranemisen lisäksi toisten avuksi.
Lue lisää Logoterapeuttinen työnohjaaja -koulutuksestamme
Logoterapeuttista keskusteluapua sekä työnohjauspalveluja voi tiedustella instituutista, Email:[email protected]
Pirjo Möller
puh. 044 34 89 733